torstai 11. helmikuuta 2016

Biojätepussit Hesarista

Tekemäni pussit ovat melko pieniä,
mutta melko tukevia.
Olen jo pidempään pohtinut, että biojätepussit ovat monella tavalla turha menoerä. Lajittelen jätteeni, joten biojätteelle täytyy olla omat pussinsa, mutta ilmaisia ne eivät ole. En ole laskenut tarkasti pussien hintaa, mutta karkeasti arvioiden käytän 10 euroa vuodessa pelkästään biojätepusseihin. Iso rahahan tuo ei sinänsä yksistään ole, mutta jos vastaavia kymmenen euron menoeriä onnistuu karsimaan useampia, säästää hetkessä tuntuvammin.

Tässä kirjoituksessa ei ole sen enempää laskelmia vuosittaisesta tai elämän mittaisesta säästöstä, ohjeistusta pussien tekemiseksi kuin muutakaan pohdintaa. Tällä kertaa tarjoan vain oheisen ylivalottuneen kuvan kahdesta tekeleestäni ja seuraavan linkin ohjeistukseen, josta itse opettelin pusseja tekemään: https://www.youtube.com/watch?v=re1iSBTlxVo.

maanantai 8. helmikuuta 2016

Basilikaa kerrostalossa


Viime kesänä eri purkeissa olleet basilikat jäivät erikokoisiksi
Viime kesän kenties mielenkiintoisin kokeilumme oli yrttien kasvatus siemenestä. Idätimme kasan siemeniä viilipurkeissa, ja siirsimme lopulta isompaan ruukkuun parhaat taimet. Loppujen lopuksi ruukuissa ja viilipurkeissa kasvoi niin paljon basilikanalkuja, että päädyimme jakamaan niitä vähän kaikille. Parvekkeemme on korkealla, lasitettu ja lisäksi suuntautuu kaakkoon, joten aurinkoa ja lämpöä riitti.

Basilikat laitettu itämään tänä vuonna
Basilikan idätys osoittautui helpoksi. Muistelisin, että jo viikon jälkeen kylvämisestä mullasta nousi pieniä ituja. Vaikka olimme kylväneet viilipurkit aivan täyteen siemeniä, vaikutti itämisprosentti olevan hyvä. Purkit olivat aivan täynnä alkuja, ja jouduimme erottelemaan niitä rankalla kädellä, koska juuret olivat kietoutuneet tiukasti toisiinsa. Tämä ei kuitenkaan tuntunut vaikuttavan taimien kasvuun myöhemmin.

Kasvipöydän ovat vallanneet vielä
muut sisäkasvit, mutta itämisen
jälkeen pöytä on omistettu
basilikanaluille.
Nämä olivat suurimpia basilikojamme
viime vuonna
Kasvatuksen aikana oli kaksi työlästä vaihetta. Veimme basilikoja päiviksi parvekkeelle jo aikaisin keväällä. Yöpakkasten takia nostimme ne kuitenkin öiksi aina sisään. Basilikojen siirtelystä tulikin hieman turhauttava aamu- ja iltarituaali. Lisäksi sisällä ollessaan basilikat täyttivät olohuoneen pöytämme, jolle olisi ollut muutakin käyttöä. Toinen työtä vaatinut vaihe oli kastelu. Vaikka kesä 2015 oli alkuun viileä, kuumenivat kelit loppua kohden. Parvekkeellamme oli aamuisin toisinaan hyvinkin kuuma, minkä takia basilikoja joutui kuumimpaan aikaan kastelemaan joka päivä.

Entä sitten? Mitä tästä kaikesta hyöytyy? Selvää on tietenkin se, että basilikan kasvatus on hauskaa. En ole laskenut hintaa kaikelle tälle, mutta kovin kallista se ei ole. Pussillinen siemeniä maksaa parisen euroa, tarvittava multamäärä vie ehkä vitosen lisää. Lisäksi basilikat vaativat lannoitetta ehkä vitosen edestä kesässä, vettäkin kuluu. Idättämisessä voi myös käyttää apuna kasvivaloa, joka syö toki sähköä. Joka tapauksessa saimme yli tarpeidemme basilikaa, jote meillä on vieläkin kuivattuna kaapissa. Teimme siitä tuoreena pestoa ja maustoimme iso kasan pitsoja sillä.

Projektimme ei rajoittunut pelkästään basilikaan. Joimme kesän aikana oman minttupuskamme lehdistä tehtyä minttuteetä säännöllisesti. Lisäksi saimme omasta takaa oreganoa. Koimme ainoan epäonnistumisen tomaatin kanssa. Kylmä alkukesä hidasti kasvua, ja olimme muutenkin hieman myöhässä istuttamisen kanssa. Tomaattia lukuun ottamatta kasvatuskokemuksemme oli erittäin hyvä.

Emme tässä tekstissä ala jakaa kasvatusneuvoja. Niitä netti on pullollaan ja ovat lisäksi varmasti parempia kuin yhden kesän aikana huomaamme niksit. Suosittelen kokeilemaan yrttien kasvatusta, jos siihen suinkin on vain tilaa. Ja kasvatuskokemuksia saa kysyä! 








keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Puhetta rahasta

Hei ja tervetuloa lukemaan! Toivottavasti olet kiinnostunut rahankäytöstä, säästämisestä ja vaurastumisesta, koska minä olen ja tässä blogissa niitä käsittelen. Ja vaikka et niistä olisikaan erityisen kiinnostunut, ei se haittaa. Tarkoituksena on nimittäin jäsentää omaa talouttani ja rahankäyttöäni. Pohdin mihin kaikki raha oikein häviää ja miten sitä kenties saisi enemmän. Jos satut keksimään mitä tahansa kommentoitavaa aiheesta, tiedät kuinka toimia :)

Joskus aiemmin, opintotuella eläessäni, minulla oli tapana listata Excel-taulukkoon kuukauden kaikki menot ja tulot. Tämä oli erityisen kätevää, kun halusin seurata eurolleen rahankäyttöäni. Epäkäytännöllistä ja tylsää oli vain syöttää joka kuukausi jokainen ostos ja saatu rahasumma siihen perhanan taulukkoon. Lopulta kävikin niin, että pöytäni oli täynnä odottavia kuitteja, jotka ajattelin laittaa ylös sitten myöhemmin... Noh, nyt työelämässä olevana ja kenties enemmän ostelevana on seurattava taloutta muilla tavoilla. Kokeillaan siis blogia!

Pidemmittä puheitta, mitä on luvassa: kirjoittelua nuukuudesta. Alkuun ajatus nuukuudesta voi tuntua karvaalta. Eihän kukaan halua kokea nuukuutta. Ehkä vähän säästeliäisyyttä, tulojen mukaista elämää ainakin, mutta että nuukuutta. Toisaalta taas nuukuus on elämän lähtökohta. Kellään ei ole rajoittamattomia resursseja toteuttaa kaikkea haluamaansa, vaikka osalla onkin runsaasti. Kyse onkin resurssien käytöstä. Kuinka olla tuhlaamatta niitä, kuinka saavuttaa niillä mahdollisimman paljon? Siinä nuukailu onkin vastaus. Nuukaillaan siellä missä voidaan, jotta resursseja jää johonkin muuhun tärkeämpään.

Kuten ehkä on käynyt selväksi, tarkoitukseni ei ole vain säästää vaan myös vaurastua. Ja koska pienistä asioista kasvaa ajan saatossa suuria, keskityn erityisesti niihin pieniin. Ja ei, minä en käytä säästöpossua.